Ja tää nyt ei ole mikään kannanotto mihinkään, mutta itseäni vaan henkilökohtaisesti ottaa päähän terveet suomalaiset nuoret, jotka eivät saa itsestään irti yhtään mitään, vaan katsovat päivät pitkät Big Brotheria. Työllä Suomea ennenkin rakennettiin, vaan mihin on kadonnut nuorison työmoraali? Tiedän kyllä, ettei niitä töitä puussa kasva, mutta silti.
Paljon muutakin mielenkiintoista on tullut tästä maasta opittua. 1900-luvun diktatuureihin palaan myöhemmin, kunhan olen ymmärtänyt tarpeeksi sen syistä ja seurauksista, mutta esimerkiksi luokkayhteiskunnasta voisin avautua hieman. Esimerkiksi Santiagon katukuvasta näkyy erittäin voimakkaasti sosiaalinen segregaatio. Keskeltä kaupunkia löytyy Plaza Italia ja karkeasti rajaten sen oikealla puolella asuvat rikkaat ja vasemmalla puolella köyhät. Ero näiden asuinalueiden välillä on huima: köyhien puolella on aivan luvattoman törkyistä ja talot näyttävät olevan hajoamispisteessä. Vähän keskemällä, jossa meikä ja muu keskiluokka majailee, on ihan kohtuu siistiä. Kun päästään ihan oikealle, jossa mm. Suomen suurlähetystö oli, löytyy katukuvasta pilvenpiirtäjää ja palmubulevardeja. Onhan Turussakin köyhempiä ja rikkaampia alueita, mutta erot eivät ole mitään tähän verrattuna.
Luokkayhteiskunta näkyy myös ihan ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Omasta yhteiskuntaluokasta riippuu se, missä koulussa käy, millaisia kaverit on, missä baareissa hengailee jne. Täältä löytyy eliittiyliopistoja ja eliittiala-asteita. Kaupungin suosituimman baarialue, Bellavistakin, on jakautunut niin, että toisen pääkadun varrella on "köyhien" baarit ja toisen varrella rikkaiden baarit. Köyhät eivät tässä tapauksessa nyt ole niitä aivan köyhimpiä, sillä heillä ei ole varaa käydä edes baarissa. Hintataso täällä on ajoittain melkein Suomen luokkaa, joten en ihan tajua miten paikalliset pärjää. Juttelin mm. yhden chileläisen kaverini kanssa, joka on töissä rakennustyömaalla ja hän tienaa 32 euroa päivässä. Leo tosin tekee töitä pimeesti (hyi), joten ei maksa veroja, mutta onhan toi nyt ihan luvattoman vähän kahdeksan tunnin päivästä tässä kuumuudessa.
Viime viikolla oli siis tunteja taas aamupäivisin ja iltapäivisin ihasteltiin Santiagon katukuvaa. Välillä Santiago on kyllä "lempinimensä" Santiascon veroinen järkyttävien saastepilvien takia. Asco meinaa siis epsanjaksi kuvottavaa eli Askojen ei kannata paljon espanjankielisissä maissa pyöriä. Almoilla menee täällä hyvin, sillä alma meinaa espanjaksi sielua. Onkin harmi, että omat vanhempani jänistivät ennen kastajaisiani ja vaihtoivat nimeni Almasta Saaraksi, sillä pelkäsivät leimautumistani kassi-Almaksi. Kuvitelkaa nyt, jos voisin kertoa kaikille olevani Sielu Cecilia?
Saasteista huolimatta tykkään Santiagosta ja varsinki nyt kesällä ulkona on mukava hengailla. Iltapäivisin on välillä tosin niin kuuma, ettei ulkona oikein pysty olemaan, mutta se aika ollaankin sitten päivälevolla. Viime viikolla oltiin myös yhden kaverini Fernandon kattoterassilta löytyvällä uima-altaalla hengailemassa. Sieltä näkyi koko kaupunki, mutta kyseisenä päivänä oli erityisen saasteista, joten ympäröivät vuoret olivat saastepilvien verhoamia. Mukavaa luksusta tuollaiset uima-altaat kylläkin ja kuten kuvitella saattaa, niitä ei köyhien asuinalueilta löydy.
Viime viikolla ei tapahtunut mitään sen erikoisempaa, kunhan nyt perjantaina meidät kaikki evakuoitiin koulusta pommiuhan takia. Koko yliopiston väki siirrettiin toiselle puolelle katua ja chileläisopiskelijat ryhtyivät musisoimaan. Täällä ei yliopisto ole siis vielä alkanut, vaan menossa on yliopistoon ilmoittautuminen, jota on koordinoimassa iso kasa paikallisia opiskelijoita. Pommiuhka osoittautui vääräksi hälytykseksi, mutta kyllä se melkoinen show oli. Meillä ei sen jälkeen sitten enää loppupäivänä ollutkaan tunteja. Chileläiset kutsuivat meidät myös perjantai-illalla bileisiin luokseen, mutta matkaa sinne ois kertynyt toista tuntia, joten jätimme menemättä. Sen sijaan menimme hostellitsembaloihin kaupungin keskustaan, jossa taas törmäsin Finlandia - Vodka of Finland -laseihin. Niitä on täällä joka paikassa ja Finlandia on tosi suosittua. Hassua, koska ei Suomessa kukaan Finlandiaa oikein juo? Ja mikä ihmeen universaali kirous on siinä, että kun sanoo tulevansa vain lasilliselle, yleensä ilta jatkuu pidemään kuin normaalisti?
Lauantai meni rauhallisissa merkeissä ja sunnuntaina läksimme Hankan (Tsekki) ja Kokon (Saksa) kanssa ystävämme Leonardon opastamana läheiseen luonnonpuistoon tarkoituksena kiivetä yhdelle jäätikölle. Matkaa sinne olisi kuitenkin ollut 17km, joka ei ihan yhdessä päivässä edestakaisin taivu, joten päätimme, että palaamme mestoille uudestaan telttojen kera. Sen sijaan teimme noin 10 kilometrin lenkin luonnonpuistossa, mutta meikäläinen alkoi jossain vaiheessa voida nin huonosti, että palasimme takaisin Santiagoon.
Mulla oli jo aamulla kurkku kipeänä ja vähän heikotti, mutta en suostunut myöntämään olevani kipeä. Luonnonpuistossa kävellessäni olo kuitenki paheni aikalailla ja olin melko varma, että sain lämpöhalvauksen, kun tuntui olevan kuumetta ja kylmä ja heikotti tosi paljon. Mentiin sitten Leonardon äitin luokse ruokkimaan kissa (oli muute rikkaiden puolella, morjes mikä talo) ja sain Leolta vähän aspiriinia ja nukuin hetken. Kuume sitten laski, mutta kurkkukipu jäi ja kun heräsin maanantaina oli kuume kahta kauheampi ja kurkku todella turvoksissa. Menin eilen lääkäriin ja taddadadadaaa: mulla on angiina. Ihan sairaan jepa, ulkona on jo muutenkin kuuma ja nyt ei ole muutenkaan kiva sairastaa. Mulla ei myöskään ikinä elämässäni ole ollut mitään tulehdusta, enkä ole syönyt yhtäkään antibiottikuuria, joten tää kaikki on mulle aivan uutta. Ja aivan arsenaalista.
Lääkäri määräsi mulle penisiliiniä, antibiootteja ja kipulääkkeitä. Viime yö oli todella kurja, soitin äipälle Suomeen ja hädin tuskin pystyin puhumaan. Äippä antoi sitten luvan ottaa Buranaa, jonka jälkeen tunsinkin oloni paljon paremmaksi. Nyt oon ollut jo parempi, että kyllä se kai tästä. Lääkäri myös sanoi, etten saa harrastaa mitään fyysistä rasitusta viikkoon, enkä ottaa aurinkoa, alkoholia, polttaa tupakkaa ja pojatkin on kiellettyjä. Viimeinen kielto oli meikästä aika huvittava, mutta maassa maan tavalla.
Nyt syön tanskalaiskämppiksen tuomaa jädeä ja koitan vähän nukkua. On harvinaisen inhottavaa sairastaa täällä, mutta toivotaan, että jää viimeiseksi kerraksi. Torstaina pitäisi pystyä mennä jo kouluun, kun ei taudin pitäisi enää tarttua muihin. Torstai-illalla olisi vuorossa reissu pohjoiseen, mutta katsotaan nyt, parantuuko vointini kylliksi siihen mennessä.
Mulla oli muistaakseni todella paljon muutakin kerrottavaa, mutta en nyt muista, että mitä. Pistetään nyt vähän kuvia vielä piristykseksi.
Meitsi ja brassivahvistus Gabriel
Plaza de Armas, täällä pelataan AINA shakkia
Yritettiin ottaa kuvia toisistamme ottamassa kuvia, muttei ihan onnistunut. Vaarikin vähän ihmettelee.
Hanka, Gabriel ja Koko, näiden kanssa oon tähän mennessä hengaillu eniten täällä. Kokon oikea nimi on Ildiko, mutta se on tosi vaikea ja kun se oli pieni, ei se itekään osannu sanoa sitä, vaan sanoi itseään Kokoksi, joten me omimme tuon nimen myös käyttöön.
Lapset vähän leikkivät suihkulähteessä
PS. viime viikolla parit jenkit aiheuttivat täällä pienimuotoisen "skandaalin", kun menivät puistoon ottamaan aurinkoa bikineissä. Täällä moista ei voi harrastaa. Myös meidän ryhmässä yksi tanskalainen tyttö oli ollut bikineissä ottamassa aurinkoa puistossa ja poliisi oli tullut sanomaan, että vaatteita päälle tyttö hyvä.
Espanjankielen taitoisille tässä vähän aiheesta kertovaa uutisartikkelia:
Taino, kuten S. S-B totesi, espanja on ihan sika helppoo, ett kai te muutkin tosta ainakin jotakin tajuatte :D Varsinkin, jos osaatte ranskaa/italiaa, mutta kyllä englantikin auttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti